RIISTANHOITOYHDISTYKSILLE

AMPUMAKOKEEN JÄRJESTÄMIS- JA VALVONTAOHJEET

1. AMPUMAKOKEEN PERUSTEET

Ampumakokeella tarkoitetaan metsästyslain (615/1993) 21 §:ssä säädettyä ampumakoetta sellaisena kuin se on laissa 314/2005 ja sen nojalla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ampumakokeesta (18/2006)(liite 1). Asetuksessa säädetään ampumakokeen sisällöstä ja suorittamistavasta, ampumakokeen hyväksymisen edellytyksistä sekä ampumakokeen suorittamispaikkaa ja ampumakokeessa käytettäviä ampuma-aseita ja patruunoita koskevista vaatimuksista.

Ampumakokeen tarkoituksena on osoittaa, että ampuja pystyy itselleen tutulla aseella rauhallisiin harkittuihin laukauksiin ja osumaan tarkasti maalikuvion osuma-alueelle.

2. AMPUMAKOKEEN JÄRJESTÄMINEN

Riistanhoitoyhdistys järjestää ampumakokeen ja ilmoittaa kokeesta riistanhoitoyhdistyksen päättämällä tavalla viimeistään seitsemän päivää ennen sen järjestämistä. Riistanhoitoyhdistykset voivat järjestää ampumakokeen yhteistoiminnassa.

Ohje:

Ampumakokeiden tulee olla julkisia tilaisuuksia. Sen lisäksi, että ampumakoetilaisuuksien ajankohdista ja paikoista ilmoitetaan riistanhoitoyhdistyksen päättämällä tavalla (esim. sanomalehti-ilmoituksin) viimeistään seitsemän päivää ennen ampumakokeen järjestämistä, riistanhoitoyhdistyksen tulee ilmoittaa ampumakoetilaisuuksien ajankohdat ja paikat toimialueensa riistanhoitopiirille, jotta riistanhoitopiiri voi välittää tiedot RiistaWebiin.

3. AMPUMARATA JA -PAIKKA

Ampumakoe suoritetaan lääninhallituksen tai puolustusministeriön hyväksymällä ampumaradalla. Ampumapaikka sijaitsee 75 metrin etäisyydellä maalikuviosta.

Ohje:

Riistanhoitoyhdistyksen tulee huolehtia, että ampumakoetilaisuudessa noudatetaan ampumaratakohtaisia ympäristö- ja muita käyttölupaehtoja.

Säännökset eivät edellytä, että riistanhoitoyhdistysten tulisi rakentaa ampujille erityisiä tukirakenteita taikka että ampumapaikkoja tulisi muutoinkaan uudistaa nykyisestä. Ampumapaikan rakennelmat voivat kuitenkin olla esimerkiksi oheisen liitteen mukaisia, jolloin ampumapaikalla on noin 110-115 cm korkea ja noin 10-50 cm:n syvyinen pöytätaso sekä noin 55 cm:n korkeudella oleva penkki (liite 2).

4. MAALIKUVIOT

Maalikuvioina käytetään asetuksen liitteiden mukaisia hirvi- ja karhukuvioita.

Ohje:

Maalikuviot ovat luonnollisen kokoisia ja kotimaista uroshirveä ja karhua esittäviä kuvioita. Maalikuvioiden eläinhahmot ovat sivuttain ampujaan nähden ja niiden päät ovat oikealle.

Metsäkauriskokeessa ja hirvi- ja peurakokeessa käytettävässä hirvikuviossa on 23 senttimetriä halkaisijaltaan oleva osuma-alue. Osuma-alueen keskipiste sijaitsee 124 ja 55 senttimetrin mittaisten janojen leikkauspisteessä kuviossa osoitetulla tavalla (liite 3).

Karhukokeessa käytettävässä karhukuviossa on 17 senttimetriä halkaisijaltaan oleva osuma-alue. Osuma-alueen keskipiste sijaitsee 72 ja 36 senttimetrin mittaisten janojen leikkauspisteessä kuviossa osoitetulla tavalla (liite 4).

Siirtymäsäännös:

Ampumakoe voidaan suorittaa aikaisempien säännösten mukaiseen maalikuvioon enintään kahden vuoden ajan asetuksen voimaantulosta (29.2.2008 saakka).

5. AMMUNNANVALVOJAT

Riistanhoitoyhdistyksen on asetettava kuhunkin ampumakoetilaisuuteen vähintään kaksi ammunnanvalvojaa.

Ohje:

Ammunnanvalvoja johtaa ja valvoo ampumakoetilaisuutta. Yhden ammunnanvalvojan tulee valvoa ampumapaikalla kokeen suoritusta. Yhden ammunnanvalvojan tulee huolehtia osumien tarkastuksesta. Ammunnanvalvojilla voi olla tarpeellinen määrä apuhenkilöstöä.

Ammunnanvalvoja voi keskeyttää kokeen harkintansa mukaan, jos se on esimerkiksi turvallisuuden säilyttämisen kannalta tarpeellista.

Ammunnanvalvojiksi voidaan nimetä riistanhoitopiirin antaman koulutuksen käyneitä ja riistanhoitoyhdistyksen hyväksymiä ja valtuuttamia henkilöitä. Riistanhoitoyhdistyksen nimeämistä ammunnanvalvojista tulee olla lista nähtävänä ampumaradalla. Valtuutukset kirjoitetaan määräaikaisesti voimassa oleviksi (suositus enintään viideksi vuodeksi).

6. AMPUMAKOKEESSA VAADITTAVAT ASIAKIRJAT

Ampujan on esitettävä ammunnanvalvojalle ennen ampumakokeen suorittamista voimassa oleva metsästyskortti tai maksettu tulevan metsästysvuoden metsästyskortti. Ampujan on vaadittaessa osoitettava henkilöllisyytensä.

Ampujan on lisäksi esitettävä ammunnanvalvojalle ennen ampumakokeen suorittamista ampumakokeessa käytettävään aseeseen ampuma-aselaissa tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa.

Ohje:

Voimassa oleva metsästyskortti tai maksettu tulevan metsästysvuoden metsästyskortti sisältää metsästäjän vakuutusturvan.

Metsästyskortin voi maksaa palvelumaksullisena posteissa ja pankeissa, jolloin kortissa on maksuleima. Kortin voi maksaa myös laskunmaksuautomaatilla, kotipäätteellä tai puhelinpankin kautta. Tällöin maksukuitti tai kopio tiliotteesta käy tositteeksi maksun suorittamisesta. Ennakkokirjauskuitti ei kelpaa tositteeksi maksusta. Suoraveloituksella maksetussa metsästyskortissa on Maksettu-merkintä.

Euroopan ampuma-asepassi vastaa voimassa olevaa hallussapitolupaa tai rinnakkaislupaa.

7. AMPUMAKOKEEN SUORITTAMINEN

Metsäkauriskoe sekä hirvi- ja peurakoe ammutaan paikallaan olevaan hirvikuvioon. Karhukoe ammutaan paikallaan olevaan karhukuvioon. Ampumaetäisyys on 75 metriä.

Koekerran neljän laukauksen laukaussarja ammutaan 90 sekunnissa. Ampuma-ajan laskeminen aloitetaan ensimmäisestä laukauksesta.

Ohje:

Ampumakoe voidaan suorittaa metsäkauriskokeena, hirvi- ja peurakokeena ja karhukokeena. Ampujalta kysytään, minkä tasoisen ampumakokeen hän haluaa suorittaa. Ammunnanvalvoja tarkastaa, että ampujan käyttämä ase ja patruunat täyttävät suoritettavaa koetta varten asetetut vaatimukset.

Ammunnanvalvojan on tarvittaessa selvitettävä ampujalle ampumakokeen suoritustapa.

Koelaukauksia ei sallita.

Samassa ampumakoetilaisuudessa ampuja saa suorittaa enintään viisi koekertaa (eli viisi koeyritystä) erikseen sekä metsäkauris-, hirvi- ja peura- että karhukokeessa.

8. AMPUMA-ASENTO JA TUEN KÄYTTÖ

Ampumakoe suoritetaan ampumalla maalikuvioon vapaavalintaisesta pysty-, istuma- tai polviasennosta.

Ampumisessa saa käyttää tukena aseen hihnaa, ampumapaikan rakenteita, ampumakeppiä tai muuta sopivaa alustaa kuitenkin siten, ettei ampuma-asetta lukita mekaanisesti alustaan. Ammunnanvalvoja tarkistaa ja hyväksyy käytettävän tuen ennen ampumakokeen suorittamista.

Ohje:

Säännökset eivät edellytä riistanhoitoyhdistykseltä ampumaradan rakenteiden uudistamista. Ampumaradan rakenteet sekä käyttö- ja ympäristölupaehdot voivat asettaa rajoituksia ampuma-asennon valinnan suhteen. Jos ympäristölupaehtojen mukaan ampumisen on tapahduttava äänieristetystä kopista, ampujalla ei ole oikeutta vaatia esimerkiksi polviasennon käyttöä, jos se ei ole ko. ampumaradalla tästä syystä mahdollista.

Ampuja saa käyttää ampumakokeen suorituspaikalla omaa tuomaansa tukea. Ampumatueksi hyväksytään mm. ampumakepit taikka aseen tukin alle asetettavat tuet, kuten asepussi, hiekkapussit ja asejalat, jos asetta ei lukita mekaanisesti niiden avulla alustaan.

9. ASEET JA PATRUUNAT

Ampumakokeessa on käytettävä asetta, johon ampujalla on ampuma-aselaissa tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. Jos ampuja on alle 15 vuotta, saa hän käyttää ampumakokeessa 18 vuotta täyttäneen henkilön asetta siten, kuin ampuma-aselain 88 §:ssä säädetään.

Ohje:

Euroopan ampuma-asepassi vastaa voimassa olevaa hallussapitolupaa tai rinnakkaislupaa.

Jos ampuja on alle 15 vuotta, aseen haltijan velvollisuuksiin kuuluu, että hän pystyy henkilökohtaisesti valvomaan aseen käyttöä siten, ettei aseen käyttämisestä aiheudu vaaraa.

Ulkomaan kansalaisten on Suomessa ampumakoetta suorittaessaan esitettävä voimassa oleva ampuma-aseen hallussa pitämiseen oikeuttava lupa, EU:n ampuma-asepassi tai poliisiviranomaisen myöntämä yksityinen väliaikainen ampuma-aseen tuontilupa.

Metsäkauriskokeessa aseen ja patruunoiden tulee täyttää metsästysasetuksen (666/1993) 16 §:n 2 momentin 2 kohdan vaatimukset. Tällöin patruunan luodin painon tulee olla vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea (E 100 > 800 J).

Hirvi- ja peurakokeessa aseen ja patruunoiden tulee täyttää metsästysasetuksen 16 §:n 2 momentin 3 kohdan vaatimukset. Tällöin patruunan luodin painon tulee olla vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2000 joulea (E 100 > 2000 J) tai, luodin painon ollessa vähintään 8 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 1700 joulea (E 100 > 1700 J).

Karhukokeessa aseen ja patruunoiden tulee täyttää metsästysasetuksen 16 §:n 2 momentin 4 kohdan vaatimukset. Tällöin patruunan luodin painon tulee olla vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2700 joulea (E 100 > 2700 J) tai, luodin painon ollessa vähintään 10 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 2000 joulea (E 100 > 2000 J).

Itseladattujen patruunoiden käyttäminen on sallittua. Käytettävä luoti on vapaa. Sallittuja luoteja ovat mm. kokovaippa-, puolivaippa- ja lyijyluoti. Aseen liipasimen laukaisuvastuksen suhteen ei ole erityisiä määräyksiä.

10. HYVÄKSYTTY AMPUMAKOE JA OSUMIEN NÄYTTÖ

Ampumakoe hyväksytään, kun kaikki laukaussarjan neljä laukausta ovat vähintään sivunneet osuma-alueen ulkoreunaa säädetyssä ampuma-ajassa (90 sekuntia). Osumat ilmoitetaan laukaussarjan jälkeen.

Hyväksytysti suoritettu hirvi- ja peurakoe vastaa metsäkauriskoetta ja hyväksytysti suoritettu karhukoe vastaa sekä metsäkauris- että hirvi- ja peurakoetta.

Ohje:

Osumat ja niiden paikat voidaan ilmoittaa mm. radiopuhelimella tai muulla ampumaradalle sopivalla tavalla.

Hyväksytysti suoritetun karhukokeen perusteella metsästäjä voi osallistua rihlatulla luotiaseella ampujana sekä hirvieläinten että karhun metsästykseen ja hyväksytysti suoritetun hirvi- ja peurakokeen perusteella rihlatulla luotiaseella ampujana Hirvieläinten (metsäkauriin) metsästykseen sen ajan mitä ampumakoetodistuksen voimassaoloaika edellyttää.

Siirtymäsäännös:

Aikaisempien säännösten mukaiseen maalikuvioon (vanha hirvikuvio) suoritettu metsäkauriskoe tai hirvi- ja peurakoe hyväksytään, jos laukaussarjan kaikki neljä laukausta vähintään sivuavat osuma-alueen kahdeksikon (8 = 23 cm) renkaan ulkoreunaa.

Aikaisempien säännösten mukaiseen maalikuvioon (vanha hirvikuvio) suoritettu karhukoe hyväksytään, jos laukaussarjan kaikki neljä laukausta vähintään sivuavat osuma-alueen yhdeksikön (9 = 17 cm) renkaan ulkoreunaa.

Siirtymäsäännöksen ohje:

Jos ampuja on valinnut karhukokeen suorittamisen ja suoritus ei täytä karhukokeen vaatimuksia, suoritusta ei voida myöskään hyväksyä hirvi- ja peurakokeena taikka metsäkauriskokeena.

Siirtymäsäännös on voimassa enintään kahden vuoden ajan asetuksen voimaantulosta (29.2.2008 saakka).

11. AMPUMAKOETODISTUS

Hyväksytystä ampumakokeesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukainen ampumakoetodistus. Ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta suorituspäivästä lukien.

Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään (Dnro xx, x.2.2006) vahvistanut annettavaksi hyväksytystä karhukokeesta väriltään punaisen, hirvi- ja peurakokeesta väriltään vihreän ja metsäkauriskokeesta väriltään keltaisen ampumakoetodistuksen. Mallit ampumakoetodistuksista liitteessä 5.

Ohje:

Ampumakoetodistuksen allekirjoittaa riistanhoitoyhdistyksen ampumakoetilaisuuteen nimeämä ammunnanvalvoja.

Riistanhoitoyhdistys antaa pyynnöstä jäljennöksen ampumakoetodistuksesta. Jäljennöksen aikaisemmin suoritetusta ampumakokeesta antaa riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja. Jäljennöksestä voidaan periä kustannuksia vastaava maksu metsästysasetuksen 37 §:n nojalla (esimerkiksi ampumakoekerran suuruinen maksu: 7 euroa).

Siirtymäsäännös:

Aikaisempien säännösten mukaisesti suoritettu voimassa oleva ampumakoe vastaa asetuksen ampumakoetta ampumakokeen voimassaoloajan.

Aikaisempien säännösten mukaisesti suoritetun voimassa olevan ampumakokeen perusteella metsästäjä voi osallistua rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana sekä hirvieläinten että karhun metsästykseen sen ajan mitä ampumakoetodistuksen voimassaoloaika edellyttää.

12. MUU VASTAAVA AMPUMAKOE

Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut riistanhoitoyhdistyksen järjestämän ampumakokeen. Mainittuja riistaeläimiä metsästettäessä ampujana saa toimia myös se, jolla on voimassa oleva todistus muussa maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä.

Ahvenanmaalla suoritettu ampumakoe vastaa metsästyslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettua ampumakoetta.

Ohje:

Ulkomaan kansalaisten ja muussa maassa suoritettujen ampumakokeiden perusteella annettavat ampumakoetodistukset kirjoittaa riistanhoitoyhdistys. Ampumakoetodistus on voimassa 3 vuotta.

Kirjoituspalkkiona voidaan periä kustannuksia vastaava maksu metsästysasetuksen 37 §:n nojalla (esimerkiksi ampumakoekerran suuruinen maksu: 7 euroa).

13. AMPUMAKOEMAKSU

Koekerrasta suoritettavasta maksusta säädetään metsästysasetuksen 37 §:n 1 momentin 1 kohdassa. Ampumakoemaksu on 7 euroa koekerralta.

Ampujalla on oikeus uuteen maksuttomaan koekertaan ampujasta riippumattoman aserikon, patruunan laukeamattomuuden tai muun vastaavan häiriön sattuessa.

Ohje:

Riistanhoitoyhdistyksen on perittävä koekerrasta maksu, joka menee riistanhoitoyhdistykselle. Samassa ampumakoetilaisuudessa ampuja saa yrittää erikseen sekä metsäkauris-, hirvi- ja peura- että karhukoetta enintään viisi koekertaa.

Patruuna katsotaan laukeamattomaksi, jos luoti ei ole lähtenyt piipusta ja koneisto on lauenneena tai nalli ei ole syttynyt iskurin voimasta. Kun ammunnanvalvoja toteaa ja hyväksyy patruunan laukeamattomuuden, annetaan uusi koekerta ammunnanvalvojan määräämässä järjestyksessä.

14. AMPUMAKOETULOSTEN ARKISTOINTI

Ohje:

Ampumakoeyrityksistä on laadittava tämän ohjeen liitteen 6 mukainen ampumakoepöytäkirja. Ampumapöytäkirjat taltioidaan ja ne säilytetään riistanhoitoyhdistyksen arkistossa kuuden vuoden ajan.

15. AMPUMAKOKEEN SUORITTAMISESTA TEHDYT VALITUKSET

Ohje:

Mikäli ampuja ei tyydy ampumakoetilaisuudessa ammunnanvalvojan ratkaisuihin, niin hänellä on oikeus vaatia asia riistanhoitoyhdistyksen ratkaistavaksi esittämällä kirjallisesti tapausta koskevat seikat. Ennen ratkaisua riistanhoitoyhdistyksen on kuultava ao. ammunnanvalvojaa. Riistanhoitoyhdistyksen päätökseen voidaan hakea muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta siten kuin metsästyslain 90 §:ssä säädetään.

16. TURVALLISUUS- JA JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

Ohje:

Ampumarata-alueella noudatetaan ammunnanvalvojan antamia turvallisuusmääräyksiä sekä ampumaradan yleisiä turvallisuusmääräyksiä.

Ampuma-aseet säilytetään ampumarata-alueella lukot avattuina tai aseet taitettuina asetelineissä. Tarpeeton aseiden käsittely ja tähtäysharjoittelu on rata-alueella kiellettävä.

Ampuma-aseen saa lipastaa ja ladata vasta ammunnanvalvojan antaman luvan jälkeen ampumakokeen suorituspaikalla. Tällöin aseen piipun tulee olla suunnattuna maalialueelle. Koeyrityksen jälkeen ammunnanvalvoja tarkastaa, että ase on tyhjä.

Ampujan tulee olla ampumakokeen suorituspaikalla yksin, eikä häntä saa häiritä ampumakoesuorituksen aikana. Alle 15 vuotiaan ampumakoesuorituksessa aseen käytön valvojan tulee olla ampujan luona ampumakokeen suorituspaikalla. Hän valvoo ja ohjaa ampujaa, jottei aseen käyttämisestä aiheudu vaaraa.

17. MUUT ERITYISOHJEET

Ohje:

Ampumaradalla tulee olla nähtävänä maa- ja metsätalousministeriön asetus ampumakokeesta. Ampumaradalla tulee olla nähtävänä mallit maalikuvioista, jotta ampujat voivat todeta kuvioista osuma-alueiden sijainnit.

Ammunnanvalvoja vastaa siitä, että ampumakoetilaisuudessa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Ammunnanvalvoja vastaa myös siitä, että tarvittavat apuhenkilöt hoitavat tehtävänsä ja hallitsevat mm. ampumaradan laitteiden käytön.

Onnettomuustilanteiden varalta ampumaradalla tulee olla saatavilla ensiapuvälineet ja selvät yleisesti nähtävillä olevat toimintaohjeet vahinkojen varalta.

Tämä ohje tulee voimaan 1.3.2006 ja on voimassa toistaiseksi.

RIISTANHOITOPIIRI

Liitteet: Liite 1 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ampumakokeesta (18/2006)

Liite 2 Ampumapaikan rakennelmamalli

Liite 3 Hirvikuviomalli

Liite 4 Karhukuviomalli

Liite 5 Malli ampumakoetodistuksesta

Liite 6 Ampumakoepöytäkirja