Topon päälaji on aina ollut agility. Muutoin niin laiskanpulskea bordercollieni syttyi eloon esteet nähdessään. Ensimmäinen koirani, jota koskaan olen agilityyn kouluttanut ja se sitten myös näkyi tuloksissa. Alussa tehdyt virheet näkyivät kokoajan sen menossa ja niitä oli toivoton yrittää enää siinä vaiheessa korjata, kun oma tietotaito oli parantunut. Mutta oli Topolla kuitenkin muutamia onnistumisiakin rakkaan lajinsa parissa eli saimme vuonna 1999 oikeuden osallistua lajin SM-kisoihin. Tulokseksi tuli kuitenkin hylkäys, mutta oli todella hienoa olla kerran mukana. Lisäksi Topo on agilityn Kainuun Kennelpiirin Piirinmestari vuosilta 1997 ja 1999.

Tokoa pojan kanssa harrastettiin (lue: tahkottiin) voittajaluokkaan asti. Toko vain ei ollut Topon laji eli mikään muu ei voinut olla vähemmän kiinnostavaa. Mutta tässäkin on taas pohjimmaisena syynä se oman tiedon uupuminen ja vääränlainen koulutus - en vain osannut motivoida koiruutta oikein!

Näiden lisäksi Topo on harrastanut nuorenpana PK-viestiä, joka olikin oikein mukava laji. Topo piti juoksemisesta ja olikin melkoisen varma viestin viejä ja saikin usein toimia "vetäjänä". Mutta sitten tuli mutkia matkaan, kun ryhmässämme reenaavasta tervu-uroksesta tuli jostain syystä Topon pahin vihollinen. Sen jälkeen poika juoksi vain "tappoaikeissa" eli sen päämääräksi tuli vain päästä tappelemaan toisen uroksen kanssa. Niinpä jätimme lajin, koska emme halunneet olla häirikköinä muiden harrastamiselle ja keskityimme tokoon ja agilityyn.

Topo kävi nuorena joitakin kertoja pyörähtämässä myös näyttelyissä, mutta se ura loppui kastraatioon. Useimmiten saalina oli ns. sileitä ykkösiä ja kakkosia, joten ei Topo pampuloidensa myötä kovin suurta ja menestyksekästä uraa menettänyt. ;o) Kastraation syynä taas oli se, että jalostukseen Topoa ei tultu antamaan ja toisekseen, seuraava koiramme tuli olemaan narttu.

Nykyään Vaarimme viettää jo leppoisia eläkepäiviä.